maanantai 12. helmikuuta 2018

Helmikuun kuulumiset

Helmikuuta mennään ja laskiaisetkin laskettu. Lasten kanssa hiihdettiin sunnuntaina Niihaman majalle ja takaisin, melkein neljän kilsan lenkki, donitsin voimalla tsempaten (ei mua, lapsia). Oli kyllä kivaa! Majalla pääsin ensimmäistä kertaa elämässäni työntämään napakelkkaa. Pyöri niin hyvin, että molemmat lapset lensi itkien hankeen. Itse en olis mennyt kyytiin, hullu vauhti!


Siinä ne kaikki minun pojat hiihtää

Listailin silloin joulukuun alussa tavoitteita seuraavalle kuukaudelle. Ja kuten yleensä, unohdin tammikuussa tsekata missä mennään.  Välillä tuntuu, ettei mikään etene ja kuntoutuminen on niiiiin hidasta. Nämä listat on siitä hyviä, että asiat konkretisoituu kivasti. Eli katsotaas listaa nyt. Lupasin siis:

- Ratsastaa: kyyyllä, monesti jo. Hepat on pomppineet ja ihmetelleet maneesin lumia ja ääniä, mutta selässä on pysytty. Polveen ei tunnu ratsihommat oikeastaan ollenkaan, mikä oli kyllä yllätys. Jännittävämpää on edelleen taluttaa heppaa liukkaalla maalla kuin olla selässä. 
- Sähköpyöräillä kerran viikossa töihin ja takas: toteutunut, hyvä minä! Edelleen unohdan melkein aina lasit kotiin ja silmiin sattuu kun jäähileet pommittaa. 
- Hiihtää Lapissa pertsaa minkä jaksaa ja kovalta pakkaselta kykenee: Ei ollut pakkasta, joten todellakin hiihdin (ja läskipyöräiltiin!). Polarin mukaan tein kuulkaa ihan äärimmäisen suorituksen joka päivä. Vastapainoksi join kyllä sitä punaviiniäkin ja söin joulusuklaita. Plussaa sain siitä, että koitin kyllä myös luistelusuksia, mutta kuolin Isomettän nousuun. Ei riitä kunto vielä mihinkään hiihdon suhteen. Lapista kirjoittelinkin erillisen postauksen viimeksi, se on niin makee paikka.
- Jatkaa kolme kertaa viikossa salilla käyntiä: Täytyy myöntää, että salikertoja tulee viikossa kyllä kaksi, harvemmin kolme. Palautuminen on ollut sen verran hidasta ja paikat aika jumissa, että voi olla, että toi kaksi on itse asiassa parempi tahti. Etenkin kun muille päiville tulee melkein kuitenkin aina jotain aktiviteettia.
- Saada nostettua etu- ja takareisilaitteessa alimmalla painolla yhdellä jalalla täydet sarjat / JOO! Onnistuu. Vieläkään ei todellakaan mene mitään hurjia painoja näissä, ja jaloissa edelleen selkeä puoliero, mutta menee. 
- Pystyä juoksemaan (se koko vartti): Aika kauheeta on kyllä juokseminen ja tällä kunnolla pitäis oikeestaan varmaan vaan kävellä. Mutta kyllä se menee se vartti.
- Olla liukastumatta: Tärkein osuus, done!


Mamun kanssa uskaltauduttiin oikein pellollekin vähän loppuraveihin
Viimeksi fyssarilla tsekattiin myös tilanne, leikkauksesta siis reilu 5kk. Yhden jalan hypyt menevät "ihan ok", mutta voimaa on vielä vähän ja räjähtävyydestä ei tietoakaan. Oikein nauratti, kun ehdotettiin, että ensi kerralla voitaisiin tehdä jotain yhden jalan kolmiloikkatestiä. Odotan tulokseksi ehkä huimaa yhtä metriä. Lisäksi vaihdettiin saliliikkeitä vielä vähän enemmän yhden jalan liikkeisiin. Ja hypellä ja loikkia saisi ja pitäisi. 

Ultimatetreeneihinkin saisi pikkuhiljaa palailla. Fyssarin mukaan ihan mahdollinen tavoite olisi, että 8kk kohdalla pystyisi vetämään treenit täysillä mukana ja 9kk kohdalla pelit. Vielä tuntuu itselle aika utopistiselta, ja voin kuvitella, miten jännittävää on tehdä ensimmäiset kantit (noooo mun banaaneissa ne nyt ikinä kovin teräviä ole olleet, mutta kuitenkin :-)). Mitään päätöksiä peliuran jatkosta en ole vielä tehnyt, eikä kesän kalenteri todellakaan ole suunniteltu ultimatea silmälläpitäen. Mutta kuntoutuksessa se näkökulma on pidetty - ajattelin, että ultimateen on sen verran kovat vaatimukset, että jos pelikentille pystyisi palaamaan, niin pystyy kyllä paljon muuhunkin!


Kuva kukista. Ihan vaan koska kukat on nättejä.

Ja koska tavoitteet ja listat selkeesti motivoi, niin tehdään seuraava. Otetaan aikajanaksi maaliskuun loppu, eli n. 1,5kk tästä. Maaliskuun puolivälissä on fyssari ja maaliskuun lopulla seuraava ortopedinkin tsekki (jonka kai piti olla tammikuussa, mutta eipä kutsua kuulunut kuin maaliskuulle vasta). Tuohon mahtuu väliin perhehiihtolomailu Ylläksellä, jolloin sali vaihtuu taas hiihtolatuun. Tavoitteena voisi siis olla:

- Loikkatestissä jalkojen puoliero max. 20%
- Pilates/core/liikkuvuus ym. treeni mukaan viikko-ohjelmaan
- Kaksi kertaa normi salitreeni viikkoon
- Lapissa itselleen armollista hiihtoa hitaaaasti
- Ultimatetreeneissä vierailu (ennenkuin kausi loppuu!)
- 6/7 päivälle vähintään 100% aktiivisuusmittariin (ei kuulkaa tuu toimistotyöläisellä ihan ilmaiseksi)
- Edelleen liukastumatta tai tekemättä muuta tyhmää

Kesälle on jo ilmot sisällä yö-rogainingissa, joten siihen mennessä sitten myös vähän pyöräilykuntoa ja ennenkaikkea uskallusta lisää. Niiden haasteiden aika sitten kun lumet sulaa. Sitä ennen olisi muuten myös yksi etätyöviikko Malagassa...pitää sinnekin miettiä jotain liikunnallista tekemistä :-).