Ensikertalaisena tunturimaratonilla

Uusien haasteiden etsiminen johti tällä kertaa tunturimaratonille! Juoksu tuli omaan ohjelmaan pari vuotta aiemmin ja säännöllisempää treeniä tuli sitten puoli vuotta ennen Pyhän tunturimaratonia. Tosin erinäiset rasitusvammat jalkaterissä asetti haasteita ja välillä kaikki sportti piti ottaa sukkasilleen.

Ajeltiin tapahtuma-areenalle perjantaina ja käytiin hakemassa numerot valmiiksi lauantaiaamun lähtöä varten. Sääennusteita katsottiin kaikista tuuteista - synkkä saderintama etenisi kisapäivän aikana alueen yli ja toivottiin toki, että ehtis ohittaa alueen ennen lähtöä.

No ei ehtinyt, kun lähdettiin kiipeämään laskettelurinnettä ukonilmassa ja rankkasateessa. Pian sade kuitenkin hellitti ja siitä eteenpäin edettiin poutasäässä. Alun höntyilyn jälkeen sykkeetkin asettuivat tavoiteltuun 150-155 bpm(vk-alueen alarekisteri). Siitä eteenpäin jännitettiin, että mihin asti kunto riittää ja millaisia haasteita matkan varrella tulee vastaan.

Tasaiset ja alamäet meni juosten, ylämäet ja teknisimmät osuudet kävellen. Siinä 30 km paikkeilla alkoi rasitus painaa jo selvästi: vasemmassa polvessa oli pientä aistimusta ja lonkat askeltamisesta väsyneet. Toisaalta rytmitys juoksun ja kävelyn välillä toi mukavaa vaihtelua iskutukseen. 

Energiaa olin laskelmoinut siihen tahtiin, että puolen tunnin välein otan geelin tai vauhtikarkkia. Matkassa oli Dexalin geelejä ja Noshtin Jolloksia. Lötköjä täyttelin huolloissa urheilujuomalla varmistaakseni tasaista energiansaantia koko reissun. Ja hienosti se energiatankkaus sitten onnistuikin - kaikki imeytyi ja väsymys rajautui sitten lihaksiin ja niveliin. Energiatankkausta olin treenannut edellisen kuukauden lenkeillä, niin ei tullut yllätyksiä matkan varrella.

Reitin loppuun oli sijoitettu kirsikkana kakun päälle Kultakeron huiputus varsin jyrkkää polkua pitkin. Rinteen juurella oli luottavainen olo, että tämä onnistuu kyllä ja nousussa tulikin paljon selkiä vastaan, myös itseäni selvästi kovemmiksi juoksijoiksi mieltämiäni henkilöitä, joita kohtasin aiemmin matkan varrella. Alamäkijuoksu sujui sekin mallikkaasti, kun reisissä oli vielä voimia jäljellä.

Maalissa oli helppo hymyillä. 

Aika 5:21.45

Matka 43,62 km

Keskisyke 151 bpm (maksimi 166 bpm)

Keskivauhti 7.23 / km (maksimi 3.17 / km)

Nousu 1260 m

En miellä itseäni juoksijaksi tai polkujuoksijaksi vielä tällä suorituksella, mutta hieno tapahtuma ja kokemus ehdottomasti! Parhaat maisemat saa myös 21 km matkalla, joten voin varauksetta suositella, jos juoksu kiinnostaa!

Yksin ei tämäkään projekti toteutunut. Kimmon kanssa aloitettu kestävyysvalmennus (kunnontestaus.fi) on tuottanut selvästi tulosta ja Kimmon asiantuntemukseen kehon virittämisessä, valmistautumisessa ja sitten itse suorituksessa on ollut helppo luottaa. Kalle puolestaan lähti juttukaveriksi tutustumaan Pyhän maisemiin ja sain seurata läheltä erilaisia varusteisiin ja valmistautumiseen liittyviä rutiineja, jolloin energiaa ei kulunut niihin liittyvään päätöksentekoon.

Tulokset: https://nutspyha.fi/fi/tulokset-2023/ (Sijoitus 47/153)