sunnuntai 1. huhtikuuta 2018

Influenssakevät

Tuli sitten influenssa. Nyt ymmärrän, miksi porukka ottaa jotain "turhia" rokotteita. Itsehän olin sitä mieltä ettei äääh, ei muhun tollaset taudit iske. Jep. Joko voi ilmoittautua ensi syksyn jonoon? Joko???

No, aika lailla sanomattakin selvää, että urheilun ja polven kuntoutuksen kannalta edellinen kuukausi meni niinsanotusti vihkoon. Taudin kourissa eka viikko kului kuolemaa pelätessä, toisen viikon yritin saada ääntäni takaisin, kolmannella kävin kävelyllä ja varovasti salilla. Eka hiihtolenkki pääsiäisauringossa neljännen viikon lopulla ja sykkeet edelleen katossa. Joten tässä postauksessa ei kauheasti tavoitteiden ylityksellä pröystäillä, pikemminkin nöyränä mietitään, miten ihmeessä tästä kohti kesää.

Pääsiäisladulla, vielä sai nauttia

Hiihtoloma Lapissa ehdittiin juuri viettää alta pois, ennenkuin tauti iski. Kelit suosivat meitä taas. Tunturia valloitettiin liukulumikengillä eli "hokeilla" ja uskalsin jopa lasketella niitä alas (tää on hei multa ja polvelta uroteko, ylösmeno on helppoo, alastulo ei!). Lasten kanssa valloitettiin kävellen Kuertunturi ja hiihdettiin pari lyhyttä perhelenkkiä. Ihanaa kun niiden kanssa voi jo tuollaista tehdä! Oma hiihtokin sujui, ja jopa luistellen tuli onnistumisia "lentokelissä"'

Tuosta on makea lähteä Kesänkiä alas

Poikaset Kuerin huipulla ❤

Äkäskeron satumetsä

Nyt kun tauti on pikkuhiljaa selätetty, pitää taas tsempata salitreenin kanssa, että saisi jalkojen voimatasoja ihan oikeastikin kohta samalle tasolle. Ja jos kesällä meinaa tehdä sitä sun tätä, niin jonkinlainen kestävyyskuntokin kai olisi kiva? Huhuu, missähän sellainen on ja miten sen löytää?

Houkuteltiin Tahkollekin pyöräilemään, kuulemma ihan pikku kiva helppo 60 kilsaa olisi hyvässä seurassa tarjolla. Saisi pysähtyä valokuvaamaan ja syömään eväitä. Onkohan siellä jotain maksimiaikaa, ennenkuin reitiltä kerätään opasteet pois?

Tommi on kesällä menossa Jukolaan. Luin jostain, että suunnistus on uusi golf, eli keski-ikäisten keskiluokan akateemisten juttu. Ilmoittauduin siis samantien Pyrinnön suunnistuskouluun kevääksi. Olen niin trendikäs!

Ultimaten turnausviikonloputkin näyttäis olevan kalenterissa vielä vapaina. Kysynpähän vaan, että miten tämä on mahdollista? Kun viimeiset viisitoista kesää on sumplittu ja säädetty reissujen kanssa, ettei mene päälle. Ja nyt kun en ole vilkaissutkaan kalenteriin, niin ei mee ees vahingossa mitään päällekkäin. Hmm.

Varsinainen heppakesä on muuten tulossa! Leirejä kalenterissa on jo kolme. Ensin toukokuussa perinteinen kaveriporukan viikonloppuleiri Ruovedellä, sitten Kavioliittoleireilyä ja mielenrauhaa Keiteleellä heinäkuussa ja vielä päätteeksi sennuleiri Ruovedellä. Ihhahhaa 😊.

Joku kesä olisi makeeta kiertää myös Karhunkierros. En tiedä mahtuuko se nyt tähän kesälle enää, en ole laskenut päiviä. Aika kaukanakin on. Kattellaan.

Ens viikolla sitten sinne fyssarille, siirsin taudin takia sitä pariin otteeseen. Ortopedin tsekki oli viime viikolla. Jalka on kuulemma tosi hyvä, heippa ja soittele jos jotain vielä tulee. Näin tehdään!

Aurinkoa kevääseen kaikille ☀

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti