Varustenalyysi: Yörogaining 8.-9.11.2019

Sääennusteet elivät viikon mittaan ja unelma poutaisesta pakkasyöstä kääntyi lumi-, räntä- ja vesisateeseen. Perjantaiaamuna satoi vielä 3 cm lumipeite ja huokausten määrä kasvoi. Tällä kertaa en kirjoittele seikkaperäisiä käänteitä rasteista, maisemista ja elämyksistä, vaan keskityn kirjaamaan itselleni muistiinpanoja omista varusteista näissä haastavissa olosuhteissa.

Pyörä

Lähdin tällä kertaa Tiinan jäykkäperällä liikkeelle lähinnä vaihtelun vuoksi ja rullaavuutta tavoitellen. Aina yhdessä pyöräillessä asvalttiosuuksilla Tiina rullailee ohi, joten ajattelin nauttia tästä keveydestä, kun kerran kavereillakin oli jäykkäperät. Pyörä toimi moitteettomasti, mutta renkaat...

Lumisateen vaihduttua vesisateeksi lumipeite muuttui loskan peittämäksi jääksi, ja tämä asettikin sitten melkoisia haasteita jälkimmäiselle puoliskolle. Onneksi renkaat rullasivat hyvin, mutta miinuksena pito autotien jääpeitteellä oli varsin marginaalinen. Tosin viimeiseen pariin tuntiin nastatkaan eivät olisi riittäneet, kun pyörätiet olivat jäätyneet epätasaisiksi ja uraisiksi. Ehkä 50 kertaa pääsi suusta "Oho!", mutta ainoastaan kerran se johti kaatumiseen. Nastarenkaat olisivat hidastaneet matkan tekoa ensimmäisen puolikkaan, mutta päässeet kuitenkin oikeuksiinsa jälkimmäisellä. Toki joukkuepelissä yhden nastarenkaat eivät olennaisesti vaikuta joukkueen suoritukseen (tiimillä kannattaa olla samankaltainen varustus), mutta henkilökohtaiseen ajomukavuuteen ja turvallisuudentunteeseen kyllä. > Mieti ensi kerralla nastojen tarvetta pidempään. Ennakoi.

Vaatteet

Aloitin merinopaidalla ja hiihtotakilla. Tiskirättien sataessa taivaalta ja toisaalta hikoillessa vaatteet kastuivat jo ensimmäisten tuntien aikana. Merinon parhaita ominaisuuksia on kuitenkin se, että se lämmittää myös märkänä. Kuuden tunnin kohdalla lisäsin kuoritakin päälle, kun kylmyys koetteli.

Jalassa oli pyöräilyhousut ja niiden päällä alusta asti goretexit. Kuorihousut tekevät liikkumisesta hieman kömpelöä, mutta pitivät kuitenkin kuivana. Talvilenkkarit neopreenisuojuksilla piti jalat suht lämpimänä pitkään, ajoittain tunsin kylmyyttä ja lähinnä silloin, kun kengänsuojat olivat irronneet kengän kärjistä.  > Osta vedenpitävät pyöräilyhousut.

Lähdin 2000-luvun alussa ostetuilla gore-rukkasilla ajelemaan sillä ajatuksella, että pitävät vielä jonkin verran vettä, ja hanskaa on helppo poistaa aina kännykkäleimausten ajaksi. Vuorellisten hanskojen kastuttua toistuva pukeminen ja riisuminen asettaa haasteita. Näpit alkoivat jäätyä viiden tunnin paikkeilla ja vaihdoin oikeaan käteen toisen vedenpitävän hanskan. Vasempaan en laittanut, koska ajattelin märällä rukkasella olevan helpompi hoitaa leimaukset. Meidän ajot pystyy ajamaan rukkasilla ihan hyvin, kun ei varsinaisesti ajella teknisiä polkuja. Teknisillä osuuksilla jarrun hallinta on rukkasilla kömpelöä.  > Harkitse uusia vedenpitäviä rukkasia 2020-luvulla.

Päässä oli pyöräilypipo kypärän alla, ja se toimi mukavasti koko matkan. Kaulassa ohut tuubihuivi oli lähinnä helposti saatavilla, jos sitä tarvitsisi vetää naamalle tai korville.

Muu varustus

Karttateline PilotOne oli hyvä. Tosin aiempien kokemusten perusteella en käyttänyt karttamuovia, koska se tekee käyttämisestä hieman kömpelömpää ja lisää heijastuksia. Kosteus siirtyi karttaan ja teki siitä hauraan. Onneksi ei liian haurasta. > Jos sataa, käytä karttamuovia.

Ajovalojen akut testailin tapahtumaviikolla etukäteen ja MagicShine-602 toimi jälleen erinomaisesti. Käytin valoa ainoastaan kypärässä ja akkua vaihdoin viiden tunnin kohdalla. Miinusta tulee ainoastaan niistä jäykistä liittimistä, kun märillä sormilla oli lähes mahdoton irrottaa virtajohto. Ehkä tällä verukkeella voi elätellä jo viisi vuotta harkittua lamppuhankintaa seuraavat viisi vuotta. Itsehän olen ostanut XXL:stä neljä MagicShinea ja palauttanut niistä kaksi. Jäljellä olevat kaksi toimivat toistaiseksi vielä hyvin. > Palaa lamppuhankintoihin vasta, kun nykyiset menevät rikki tai haluat otsalampuksi paremmin soveltuvan valon.

Camelbakin reppu ja juomarakko ovat luottovarusteita. Juomaletku ei ollut mitenkään pakkaselta suojattu, mutta pakkasta oli niin vähän niin lyhyen aikaa, että mikään ei ehtinyt jäätyä.

Lasit, miten mä unohdin kokonaan lasit! Melkein koko aika satoi jotain, ja etenkin alkumatkasta sai siristellä jatkuvasti. Ja ajan lähes aina laseilla, punaisilla tai läpinäkyvillä! Tosin mun kyvyllä huolehtia omaisuudesta en todellakaan osta mitään arvokkaampia laseja, en edes niitä Oakleyn Jawbreakereita Prizm Trail -linsseillä. > Muista lasit.

Reittisuunnittelualustana oli tällä kertaa sellainen lasten pehmopalapeli, joka osoittautui varsin toimivaksi: monikäyttöinen ja mahtuu helposti duffeliin. Lanka voisi olla sellaista, että se ei venyisi niin paljoa. Tämäkin hankinta on odotuttanut jo vuosia, mutta mitäs sitä sitten tekis nykyiselle langalle. Vältetään kalliita hankintoja! =)

Varusteita on monenlaisia. Hyvä porukassa monet puutteet unohtuu, ja tunnelma säilyi meilläkin olosuhteista riippumatta hyvänä koko yön. > Liiku vain mukavassa seurassa.

Vuoreksen Veto: Jari Heikkinen, Kalle Ryynänen ja Tommi Rättö

http://retki.rogaining.fi/